Kaikki blogit puheenaiheesta Valtionvelka

Presidentin huoli rahan määrän lisääntymisestä on aiheellinen

Presidentti Niinistö ihmettelee rahan määrän nopeaa lisääntymistä maailmassa: Velan kasvu ei voi jatkua (Yle 12.10.2018) sai Roger Wessmanin esittämään näkemyksensä asiasta: Presidentti on huolissaan rahan määrän kasvusta – turhaan (Mustread 18.10.2018). Niinistö jätti ulostulossaan määrittelemättä tarkkaan mistä ongelmat mahdollisesti syntyvät, joka mahdollisti Wessmanin "Hajaantukaa

Väestöstä yli 18 vuotiaista 8,4 prosentilla on maksuhäiriö

Toimittajien, poliitikkojen ja virkamiesten on syytä lukea tämä blogini ja siihen linkitetyt aiemmat blogini, sillä olen saanut huomata, että te ette ymmärrä miten vakavasta asiasta on kyse.

Suomen Asiakastiedon ylläpitämässä maksuhäiriöreksiterissä oli kesäkuun lopussa yli 379.000 henkeä.

Huijaritarina tuulivoimasta osui ja upposi Suomessa

Maailma on kieroutta täynnä, sen tuulivoima bisnes opetti suomalaisille. Ilmastonmuutoksessa tuulivoiman rakentamisen tukeminen julkisilla varoilla aiheuttaa pelkästään haittavaikutuksia. Sähköntuotannossa tuulivoima on ylimääräinen haitta, joka nostaa kuluttajien sähkölaskun hintaa. Tuulivoima on ajanut jo n. 400 perhettä pois kodeistaan Suomessa, haittavaikutukset ylittävät sietorajan. Tuulivoima on aiheuttanut työttömyyttä kohonneiden sähkölaskujen ansiosta. 

 

Työeläkkeesi on valtionvelan panttina

Työeläkkeesi ei ole turvassa. Suomen valtion työeläkekassa on valtionvelan panttina. Se takaa Suomen AA -luottoluokituksen. Suomi elää velaksi - koko ajan. Valtionvelka ja lisävelan tarve ohjaa kaikkea poliittista päätöksentekoa.

Suomi liittyi (tai liitettiin) EU:hun vain ja ainoastaan sen vuoksi, että sitä kautta valtion velanottokyky säilyi riittävänä. Sama pätee euroon (€). Itsenäinen markka ei ollut riittävä tae kansainvälisille rahalaitoksille. Liittymällä euroon Suomi pysyi velanottokykyisenä valtiona.

Suomi ei ole rikas maa

Perusasia, jota ei opeteta koulun penkillä, on että yrittäjät (isot ja pienemmät yritykset) rahoittavat maksuttoman koululaitoksen, opettajien palkat, julkisen terveydenhuollon, poliisin, oikeuslaitoksen, eduskunnan virkamiehineen, kuntien sosiaalipalvelut jne. jne. Nämä julkisen sektorin palvelualat eivät itse näet tuota mitään. Ne rahoitetaan yritysten ja pienyrittäjien maksamista veroista.

Suomen valtio velkaantuu yhä

Suomi lainaa tänäkin vuonna menoihinsa lisää noin viisi miljardia euroa.  Se tekee jokaista suomalaista kohti pyöreästi 1000 euroa lisää velkaa. Yhteensä sitä velkaa on meillä jo noin 20 000 euroa kansalaista kohti, eli pienen auton hinta jokaista suomalaista kohti. Puolet tuosta velasta on tullut viimeisten kymmenen vuoden aikana, eli tahti on ollut koko ajan sama, noin tonni per vuosi velkaa lisää jokaista suomalaista kohti.

Tämän velanoton moraalitonta luonnetta kuvaa hyvin seuraava velkakellon sivulta lainaamani teksti

Valtionvelka on pienentynyt kohta kolme vuotta

Valtionvelka kasvaa ennätyssuureksi, uutisoidaan aina vaan uudestaan ja uudestaan kuin ilmastonmuutoksesta ja tulevasta katastrofista. Ilmastonmuutosta ei nyt niin helposti pysäytetä, mutta valtion velkaantuminen on kyllä jo pysäytetty 2015, kuten Jan Hurri kertoi jo viime vuonna. 

 

Veronmaksajat, Esko Ahon hallitus otti 300miljardia valtiolle velkaa?

Kaksi vuotta sitten julkaisin blogissani, jota yksikään tiedotusväline ei ole aiemmin kertonut, että Esko Ahon hallitus, 1991-95, otti valtiolle velkaa 300miljardia markkaa, eli 50miljardia euroa, joka on puolet tämän päivän valtionvelasta.

Samalla mentiin Euroopan Unioniin vaikka valtionvelan osuus BKT:sta oli lähes 100%:a, miten sinne yleensä päästiin sillä velkamäärällä? Valehdeltiinko EU:lle hakemisvaiheessa Suomen talouden tilasta?

Kenen velkaa poika Paavola maksaa?

Äiti Paavola on synnyttänyt pojan, josta HS:n toimittajan, Anni Lassilan artikkelissa, on tehty kansallisen velan kantaja.

Artikkelin mukaan laskennallinen velka per capita on tällä hetkellä  lähes 25.000 euroa.

Poika syntyi hyvinvointiyhteiskuntaan, jota ylläpidetään velkarahalla.

Nyt syntyvä lapsi joutuu myös eläkkeidenmaksuvastuuseen.

Isovanhempiensa ja vanhempiensa eläkkeitä hänen kontolleen jää 83.700 euroa. Lisäksi työuransa ajan hän maksaa sairaanhoidon ja vanhusten hoivakuluja noin 10.000 euroa vuodessa.

Valtionvelka kirous vai lahja?

Lähtökohtana velkataloudelle on se, että muillakin on velkaa. Kun perustelemme oman velkamme muiden velkaantuneisuudella, olemme oikeuttaneet oman velkaantumisemme. Valtiontalouden kannalta velka auttaa tasaamaan suhdannevaihtelua tai paremminkin verotuoton heilahtelua, mutta ei pidä unohtaa valtionvelkaa myös jossain tapauksissa investointeja kattavana joustavana rahoitusmuotona.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä