*

mrantaiso Orjuus lakkautettava tästä maasta!

Työnantajan sotu-maksun alentaminen ei lisää työllisyyttä

  • Sotu-kokeilu ja vertailukunnat
    Sotu-kokeilu ja vertailukunnat

Kilpailukykysopimus on saanut ansaitsemaansa mediakritiikkiä. Eikä suotta, koska sopimus siirtää rahaa pois kotimarkkinoilta kulutuksesta ja ostovoimasta ja se raha on yritykselle säästöä, joka jaetaan ulos muun muassa osinkoina omistajille, mutta se ei vaikuta siirtyvän investointeihin. Miten esimerkiksi julkisen alan matalapalkkatyön lomarahojen 30% leikkaus auttaa vientialoja?

Yhtenä osana työnantajakulujen alentamista on sosiaaliturvamaksujen alentaminen. Vuoden 2017 alusta sotu-maksu se laskee 1,08%:iin ja kaiken kaikkiaan työnantajan osuus pienenee 0,4%:iin palkasta. Vuoteen 2016 saakka työnantajan sotu-maksun (eli sairausvakuutusmaksun) osuus oli 2,08% palkasta. Muutos maksaa valtiolle 847 miljoonaa euroa. Vaikka tämä muutos aiheuttaa 847 miljoonan euron vajauksen valtiontalouteen, niin sillä ei tule olemaan mainittavia työllisyysvaikutuksia. Työnantajan Sotu-maksun alentamista kokeiltiin eräissä saariston ja ylä-Lapin kunnissa vuosien 2003 – 2005 välillä ja kokeilun loppuraportissa ei löydetty tilastollisesti merkityksellistä työllisyyden paranemista sotu-maksujen alentamisen seurauksena, mutta joidenkin työntekijöiden palkat nousivat hieman. Yritykset siis joko säästivät sotu-kuluissa tai reiluimmat työnantajat maksoivat sen työntekijöilleen palkanlisänä. Kysymys kuuluu, miksi tätä raporttia ei ole luettu hallitusohjelmaa laadittaessa tai kilpailukykysopimusta sorvattaessa? Työnantajan sotu-maksun alentaminen 2,08:sta 0,4%:iin palkasta ei paranna työllisyyttä, vaan aiheuttaa merkittävän alijäämän valtionbudjetin tulopuolelle.

 

Marko Rantaiso, FM
Helsinki
rantaiso@yahoo.com

 

Lähteet:

1) http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/sipil%C3%A4n-kiristyspaketin-suurin-palanen-j%C3%A4i-vaille-huomiota

2) http://www.labour.fi/?wpfb_dl=1330

3) https://www.vtv.fi/files/104/1532007_Sotu_kokeilun_vaikutukset_NETTI.pdf

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Lappi ja saaristo eivät taida olla kovin vetäviä kohteita työllistäville yrityksille. Itse uskoisin, että työnantajien palkanmaksuun liittyvien kulujen laskeminen voi edesauttaa työllistymisen kasvua, jos lisätyövoimalle on riittävästi tarvetta. Tuo alennushan suuntautuu suoraan työllistämiseen toisin kuin moni muu toimenpide, joita markkinoidaan työllistävinä.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Kyllä, yritykset työllistävät silloin kun niillä on työvoiman tarvetta esim. liikentoiminnan kasvun seurauksena. On veden kantamista kaivoon, jos työnantajien maksuja alennetaan muutamilla prosenteilla, koska yritys ei palkkaa turhaa henkilökuntaa. Samoin työttömien palkattomat kokeilutkin ovat niissä yrityksissä turhia, joilla ei ole kokeilun jälkeen palkanmaksuvaraa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Suomessa yritykset työllistävät paljon nimenomaan uuden luontiin. Luomaan sitä mahdollisesti kasvavaa liiketoimintaa. Osaavat työttömät pitäisi saada mukaan vaikka osakkeilla jos palkanmaksuvaraa ei ole.

Korkeat verot ovat yksi keskeisiä syitä sille että palkanmaksuvaraa ei aina ole. Muunmuassa mainitut sivukulut.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Yleisesti palkkojen leikkaus vaikuttaa kustannustasoa alentavasti. Tämä laskee myös muiden alojen palkkavaatimuksia. Julkisen sektorin menoleikkaukset vähentävät myös verojen nostopaineita tulevaisuudessa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Sotumaksujen ohella lienee syytä tarkastella koko työn sivukulurakennetta. Esimerkiksi eläkemaksujen nosto pelkästään 2000-luvulla on syönyt työnantajan edun muissa sosiaaliturvamaksuissa. Kansainvälinen tutkimusnäyttö työvoimakustannusten vaikutuksesta työllisyyteen on vankka. Toki siihen vaikuttaa moni muukin seikka.

Kotimaista kysyntää on vaikea pitää ongelmana. Sekä yksityinen että julkinen kysyntä ovat kasvaneet muutaman prosentin vuodesta 2008 vaikka bruttokansantuote on laskenut. Laahavaat kysyntäerät ovat vienti ja investoinnit. Näitä hallitus yrittää käsittääkseni tukea. Ja tätä on erilaisin devalvaatiokeinoin tehty kyllä Suomen sodanjälkeinen historia läpeensä. Nyt kun se ensimmäistä kertaa joudutaan valuutan nimen vuoksi tekemään nimellishintoihin, kansa nousee barrikadeille. Outoa, eikö totta?

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Otin aiheeksi tähän kirjoitukseen vain tuon työnantajan sotu-maksun. Muita alennettavia sivukuluja kuten työttömyysvakuutusmaksun työnantajan osuutta pienennettiin.

Näkisin mielelläni kansainvälisen pitkäaikaistutkimuksen, jossa työvoimakustannuksia alentamalla on saatu työllisyyttä kohenemaan tai taloutta sillä tavalla kasvu-uralle.

Kotimarkkinat ovat huomattavasti suurempi osa bkt:sta kuin ulkomaankauppa. Nyt vaikuttaa, että halutaan pienentää sitä suurempaa pienemmän ehdoilla ilman varmuutta, että nämä toimenpiteet auttaisivat.

Mutta kuinka suuri osuus palkat ovat yleisesti ottaen suomalaisessa vientiteollisuudessa. Se vaihtelee alasta riippuen n. 10 - 25% välillä vientituotteen hinnnasta. Jos osuus on suurempi, niin sellainen teollisuus ei Suomen kaltaisessa kalliiden elinkustannusten maissa kannata ja se on siirtynyt globalisaation seurauksena halvempiin maihin. Jos vientituote X maksaisi 100 euroa, niin siitä 15% olisi palkkakustannusten osuus eli 15 euroa.

Kun kilpailukykysopimuksen myötä "saavutetaan" n. 5% lasku kokonaistyövoimakustannuksissa, niin se on 0,95 x 15 eli 14,25% ja lopputuote näin ollen maksaisi 99,25 euroa ja prosentteina se halpeni siis 0,75%. Onko se merkityksellinen ero kilpailijamaihin verrattuna?

Sanan saavutetaan laitoin sitaatteihin, koska työajan pidennys ei automaattisesti lisää työn tehokkuutta.

Summa summarum. Hallituksen kiky ja muut säästämis- ja leikkaustoimet vähentävät rahaa kotimarkkinoilta, mikä hyydyttää kotimaista kulutuskysyntää ja käytettävissä olevaa rahaa ja ostovoimaa. Talous supistuu säästöjen ja leikkausten verran. Talous ei siis kasva, vaan se supistuu. Kansalle on siis jotenkin syötetty nyt paksua pajunköyttä siitä, että vähemmän on enemmän.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Katsot asiaa liian suppeasti. Vertaa esimerkiksi sitä kuinka kysyntä- ja tarjontaerät ovat muuttuneet suhteessa ostovoimaan 2008 jälkeen. Ostovoima on kasvanut, samoin kotimainen yksityinen ja julkinen kulutus. Samalla vaihtotase on kääntynyt pakkaselle ja bkt laskenut. Kohonnut ostovoima on siis mennyt johonkin aivan muualle kuin Suomalaiseen työhön. Ja tämä kohonnut ostovoima on siis rahoitettu velalla.

Tästä voidaan päätellä että suomalainen työ on menettänyt kilpailukykyään ja se keino mikä hallituksella on käytössä on pyrkiä laskemaan hintoja.

Yksinkertaisesti suomalaisten ostovoimaa ei voi nostaa jos ei ole sitä vastaavaa tuotannon lisäystä. Laskeneen tuotannon oloissa ostovoiman olisi myös tullut laskea jotta kilpailukykyä ei olisi menetetty.

Kotimarkkinat ovat toki merkityksellisiä mutta jos katsot suomalaisten kulutusprofiilia, havaitset että vienti ja sillä rahoitettava tuonti ovat silti aineellisen elintason kannalta aivan keskeisiä.

Mikrotasolla 0.75% ei kuulosta paljolta mutta makrotasolla sillä on tietysti merkitystä. Voisi melkein sanoa että 'makrotalous ei ole sama asia kuin yksityishenkilön talous', kulunutta slogania mukaillakseni.

Devalvaatioon on aina liittynyt se ongelma että aluksi laskenut ostovoima aiheuttaa ongelmia. Parantunut kilpailukyky on tähän asti ne onnistunut korjaamaan. Jännityksellä odotamme kuinka tällä kertaa käy.

Minusta massiivisen Velkaelvytyksen metodi on nyt kokeiltu. Nyt voisi kokeilla jotain muutakin. Pikkuhiljaa tasapainottaa julkista taloutta leikkauksin jotka eivät kohdistu uutta luovaan toimintaan ja samalla uudistaa työmarkkinoita joustavampaan suuntaan. WEF:n kilpailukykyvertailussa Suomi on ykkönen työvoiman laadussa mutta palkkojen joustavuudessa aivan maailman hännillä. Samoin kuin sijoitusten houkuttelemisessa.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso Vastaus kommenttiin #5

No, sitten sulla on kyllä aivan eri taulukot ja "tiedot" kuin muilla. :)

Yksittäinen vientiyritys on aina mikrotaloutta. Kilpailukykysopimus keskittyy palkkakulujen n. 5% (tähän liittyy jo mainittu epävarmuus) laskemiseen ja sen vaikutus on kohtuullisen helppoa laskea prosentteina ja euroina. Miksi ylipäätään palkkoja pitää alentaa? Ne ovat suurinpiirtein samalla tasolla keskeisten kilpailijamaiden kanssa ja työttömyys johtuu globaalista kysyntälamasta, johon prosenttikikkailu ei auta. Mikä on tuottavuus? Ei se ainakaan ole mekaanista työajan pidentämistä minuutteina, joka mukamas vastaisi tuottavuuden lineaarista kasvua prosentteina. Tästä tulee mieleen Charlie Chaplinin "Modern times" mykkäelokuva, jossa tuottavuutta nostettiin yksinkertaisesti laittamalla liukuhihnaan vauhtia. :D

Viennillä ei osteta tuontia eikä näiden kahden tarvitse olla yhtä suuria. Tuonti voi olla vientiä suurempaa, esim. ostettaessa puolivalmisteita tai ostettaessa sellaisia kulutustavaroita, joita ei kannata kotimaassa tuottaa. Tämä on vanhanaikaista talousajattelua!

Devalvaatio ei ole tämänhetkisessä tilanteessa mahdollinen samalla tapaan kuin vielä 90-luvulla. Tuolla viimeisellä kerralla valuutan annettiin kellua ja saamaan arvonsa markkinoilla. Kun talous alkaa kohentua, alkaa kelluva valuutta samaan aikaan revalvoitua. Devalvaatiot omalla valuutalla vanhaan puoliksi suljetun talouden aikakaudella tehtiin jollain tietyllä prosenttimäärällä ja samalla pelattiin ns. yliyön koron ja ohjauskoron avulla. Tällainen devalvaatio ei onnistuisi enää edes omalla valuutalla, jollei samalla poistu globaaleilta rahoitusmarkkinoilta. Se oli kyllä Suomelle tavanomainen tapa selvitä kriiseistä "kenenkään huomaamatta" ja vienti alkoi vetää kun tuli kunnon 15-30% alennetut hinnat vientituotteille (Vrt 0,75%). Sen haittapuoli oli se, että ne hyödyt kohtuullisen pian oli syöty, inflaatio alkoi laukata ja sitten tulivat lakot ja palkankorotukset.

Sisäisessä devalvaatiossa ei päästä koskaan tuollaisiin 15-30% ale-hintoihin ja talous helposti pysähtyy, joutuu deflaation kouriin ja tulee samanlainen likviditeettiloukku, joka on vaivannut Japania kymmeniä vuosia enemmän tai vähemmän.

Ja lopuksi, jos palkat laskevat luonnostaan tai julkisen vallan toimenpiteiden johdosta, sillä on se sivuvaikutus, että myös verotulot pienenevät ja alijäämä pahenee. Se tarvitsisi jälleen uuden tasapainottamisen ja vielä lisää talouskuria, mikä johtaa nimenomaan supistumisen noidankehään.

Mitä elvytystä ollaan tehty "massiivisesti"? Minusta ei mitään. Automaattiset vakauttajat eivät ole sama kuin elvytys.

Palkat ovat kaikissa maissa jäykkiä alenemaan. Äskettäin luin sellaisen uutisen, että Suomessa on melko helppoa esimerkiksi irtisanoa tuotannollis-taloudellisista syistä. Tietyissä lähinnä etelä-Euroopan maissa on ollut irtisanominen lähes tulkoon mahdotonta. Etsisin peränpitäjää sieltä suunnasta työmarkkinajäykkyyksistä puheenollen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Suosin tilastokeskusta. En tiedä mitä sinä käytät.

Globaali kysyntälama on käsittämätön heitto. Maailmantalouden kasvu kävi nollassa vuonna 2009 ja sen jälkeen se on kasvanut keskimäärin noin 3.5% vuodessa.

"Automaattiset vakauttajat" eivät selitä kuin muutaman miljardin julkisten menojen 20 miljardin kasvusta 2008 lähtien. Eaim työttömyyskorvaukset ovay kokonaisuudessaan kuutisen miljardia. Ja kasvavan alijäämän julkistalous on määritelmällisesti elvyttävää talouspolitiikkaa.

Se että tuonti voidaan rahoittaa määräämättömän kauan velalla on ns. Vasemmistolaisia talousajattelua johon sinäkään tuskin haluat sortua. Etenkin kun muistaa sen kuinka pienet Kotimarkkinat meillä on. Ilman vientiä tuotantoskaalat jäävät yhä useammin liian pieniksi jotta täällä kannattaisi valmistaa mitään kulutustavaroita.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo Vastaus kommenttiin #8

Valmistetaanko Suomessa kulutustavaroita, jos vessapaperia ei lasketa? Siis siinä määrin, että sillä olisi jotain merkitystä? Ei tule heti mieleen.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso Vastaus kommenttiin #8

Kyllähän tietyissä talouspiireissä edelleen kiistetään koko globaali talousromahdus. :)

Velkaa otetaan kattamaan alijäämäistä budjettia ja se on valitettavasti tässä taloussuhdanteessa ollut pakon sanelemaa. Kun ei ole kasvua, työttömyys on korkealla tasolla ja yhä useampi pudonnut alemmalle työttömyystuelle, niin silloin sosiaaliset tulonsiirrot kasvavat.

Millä tavoin tuonti rahoitetaan mielestäsi velaksi. Suomeen kannattaa tuoda sellaista tavaraa, joka on halvempaa kuin kotimaassa tuotettuna.

Vienti on laskenut 45%:sta (2008) 36% BKT:sta ja työllistää n. 500 000 työntekijää. Työllisiä on 2 421 000 (joulu 2016) ja siitä saa viennin osuudeksi työllisyydestä n. 20% ja siis 80% työllisyydestä tapahtuu kotimarkkinoilla.

Toimituksen poiminnat