*

mrantaiso Orjuus lakkautettava tästä maasta!

Osallistava sosiaaliturva rikkoo perustuslakia ja ihmisoikeussopimuksia

  • Pakkotyö koskettaa ihmisiä, jotka hallitus, poliittinen puolue on laittomasti värvännyt ja pakottanut työhön
    Pakkotyö koskettaa ihmisiä, jotka hallitus, poliittinen puolue on laittomasti värvännyt ja pakottanut työhön

Hallituksen asettama työryhmä esittää työttömien aktivointia osallistavan sosiaaliturvan mallilla. Työryhmään kuuluvat muun muassa Turun kaupungin muutosjohtaja Antti Parpo ja professori Heikki Hiilamo. Esitystä voi pitää kuntouttavan työtoiminnan laajentamisena, joka on TEM tilastotiedon mukaan osoittautunut huonoiten työllistäväksi työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi ja ollut leimaavaa.

Nykyisessä laissa säädetään, että kuntouttavaa työtoimintaa ei voida toteuttaa yrityksissä, ei korvata palkkatyövoimaa palkattomalla työvoimalla, ei huonontaa palkatun työvoiman palkkoja ja työehtoja eikä aiheuttaa kilpailun vääristymistä avoimilla markkinoilla. Kuitenkin lähes kaikissa kunnissa työtoimintaa on ostettu yritykseltä ja kilpailu on vääristynyt, koska markkinaehtoinen liiketoiminta ei voi olla kilpailukykyinen sosiaalisen yrityksen hinnoille.

Ihmisoikeusliitto määrittelee pakollisen työn näin: ”Nimityksellä "pakollinen työ" ymmärrettävä kaikenlaista työtä tai palvelusta, jota jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan joltakin henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. Rangaistuksen uhalla ei tarkoiteta vain esimerkiksi väkivallan uhkaa tai muita vakavaksi katsottuja rangaistuksen muotoja, vaan voi olla myös psykologista laatua. Suostumuksella ei ole merkitystä, jos sen saamiseen on käytetty epäasiallista keinoa.” 

Nykyajan orja ei poimi puuvillaa eikä ole keskitysleirillä. Jos työntekijä ei saa poistua työstä ilman rangaistusta eli karenssiin joutumista, kyse on henkisestä alistaminesta ja riistosta. Tilannetta ei muuta se, että mielivalta, ankara kuri ja työttömien pakottaminen on nimeltään ”yhteiskuntaan osallistamista”, ”vastikkeellisuutta” ja ”sosiaalista kuntoutumista”. Jos pakkotyö koskee vain työttömiä, niin se on syrjintää sosiaalisen aseman perusteella. Työtä käytetään poliittisena pakko- tai kasvatuskeinona ja menetelmänä työkurin ylläpitämiseksi, jotka kansainvälinen työjärjestö ILO erikseen mainiten kieltää.

Silloin tällöin Suomessa tulee ilmi tapauksia, joissa esimerkiksi ravintoloissa on työskennellyt kielitaidotonta ulkomaista työvoimaa, joka lisäksi on ollut alipalkattua ja tehnyt ylipitkää päivää ilman asianmukaista työsopimusta. Sellainen on Suomessa työsyrjintärikos. Samalla tavalla, jos ”aktivointiin” liittyy karenssilla tai muilla seuraamuksilla pelottelua, palkkaa ei makseta eikä työtä voi karenssiin joutumatta lopettaa, niin se alkaa muistuttamaan ihmiskauppaa. Kaikki eivät voi saada toimeentulotukea kompensoimaan työttömyysturvan aiheuttamaa tulonmenetystä. Sitä voivat saada vain ne, joiden omat tai perheen tulot jäävät alle toimeentulotuen normin ja joilla ei ole realisoitavaa omaisuutta tai säästöjä. Aitoa valinnanvaraa ei siis ole. Mutta jos toiminta olisi aitoon vapaaehtoisuuteen perustuvaa, perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät ongelmat ratkeaisivat.

Marko Rantaiso FM, Helsinki

rantaiso@yahoo.com

 

 

Lähdeluettelo:

1) Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 4. luku §14, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189
2) ILO C029, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1930/19300044/19300044_1 
3) http://www.ihmiskauppa.fi/files/80/Tyoperainen_ihmiskauppa_vastaanottoke..., sivu 10
4) Työ- ja elinkeinoministeriön uutiskirje 17.11.2016, https://temkirjeet.sst.fi/messages/view/168/2532/6bab8b06d1979840d880c29...
5) Perustuslaki 2. luku §6, §18, §19, §21 ja §22 sekä 10. luku §106 ja §107, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
6) Euroopan sosiaalinen peruskirja, OSA 1, 1-4, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2002/20020080
7) Euroopan unionin Kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen lisäpöytäkirja ihmiskaupan, erityisesti naisten ja lasten kaupan ehkäisemisestä, torjumisesta ja rankaisemisesta, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2006/20060071/20060071_2
8) ILO:n sopimus C105, http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1960/19600017
9) Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset, https://tem.fi/documents/1410877/2971009/ilo_yleissopimukset.pdf/995fef91-ccf5-4a3e-ada1-82c836cd347f
10) Rikoslaki 47. luku §3, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (13 kommenttia)

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Lähteet mukaan kirjoituksiin! Ei kannata lähteä laiskuuttaan oikomaan asioiden kanssa. Lähteisiin perehtyminen on työlästä, joten ne on helpompaa sivuuttaa.

Siis lainaus siitä ILO:n säännöksen kohdasta johon aihe liittyy ja linkki säännökseen. Muuten kirjoituksella ei ole mitään pohjaa.

Esimerkiksi tarkistin erästä kohtaa ILO:n yleissopimuksesta liittyen sosiaaliturvaan. Oli yllättävän hankalasti tulkittavissa, eikä edellytetty sopimusten tekijöiden jokaista kohtaa noudattavan. Ihmettelin moista ja ajattelin johtuvan jonkinlaisesta neuvottelukompromissista.

YLEISSOPIMUS NRO 102
Sosiaaliturvan vähimmäistaso (1952)

 https://tem.fi/documents/1410877/2971009/ilo_yleissopimukset.pdf/995fef91-ccf5-4a3e-ada1-82c836cd347f

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Ilmeisesti lähteet lisättiinkin jälkikäteen.

Kuitenkin lähteiden kohdalla on syytä olla tarkkana miten niitä tulkitaan. Ne eivät aina ole yksiselitteisiä.

Käyttäjän MaaritKorhonen kuva
Maarit Korhonen

Ei mikään ole yksiselitteistä, samaa voisi vaatia hallitukseltakin, kun näitä' työttömien ihmisoikeuksia polkee, sinne myös vaatimaan niitä lakeja ja lähteitä, millä perusteella saavat tehdä päätöksiään,lillukanvarsiin tarttumista!

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Olen otettu, että kirjoitukseni on luettu jo ennenkuin jaoin sitä sosiaalisessa mediassa. Lisään tuon linkin lähdeluetteloon.

Olen kommentoijan kanssa samaa mieltä, että mitä virkaa on kansainvälisillä sopimuksilla, jos niitä ei ole tarkoituskaan noudattaa kuin muodollisesti.

Sen sijaan pakkotyön määritelmä ei tuosta voine tarkentua. Ihmettelen mistä syystä työvoimapoliittisena pakkotoimenpiteenä määrätty ei-työsuhteinen palkaton työ olisi jotenkin eri asia kuin vaikkapa etnisessä ravintolassa tapahtuva ruokailua, pientä taskurahaa ja yösijaa vastaan tehty työ.

EU:n ns. Palermon sopimuksessa laajennettiin ihmiskaupan käsitettä koskemaan prostituution ohella muutakin tahdon vastaista tai kiskonnan tapaista työskentelyä.

Käyttäjän jormanordlin kuva
Jorma Nordlin

Suomen on noudatettava valtiosopimuksia siinä muodossaan mitä sopimuksen sanamuodoilla edellytetään minimitasoksi. Sopimusten tarkka sisältö on siten oleellista. Eiköhän valtiosopimusten noudattamatta jättämisestä voi tehdä valituksen.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Minun nuoruudessani ei ollut yleissitovuutta ja se tuntui palkassani mutta ei ollut myöskään ilmaistyövoimaa.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja oikeistopuolueet ovat määrätietoisesti ajaneet yleissitovuuden purkamista vedoten siihen, että se lisäisi työllisyyttä. On kuitenkin selvää, että tiettyjen matalapalkka-alojen ansiotaso edelleen putoisi ja työtä tekevien köyhien joukko kasvaisi. Jos ihminen työskentelee kokopäiväisesti, niin hänen on oikeutettua saada siitä edes kohtuullinen elanto itselleen. Yhdysvalloissa eräät suuret liikeyritykset, kuten McDonalds tai Walmart ovat käyttäneet alipalkattua henkilökuntaa, jotka joutuvat palkkansa lisäksi turvautumaan sosiaaliapuun ja käymään ruokapankeissa hakemassa ruokansa. Tämä asia kannattaa pitää mielessä yleissitovuuksien purkamista mietittäessä.

Pidän kummallisena, että nykypäivän Suomessa joutuu oikein erikseen perustelemaan, että työstä pitäisi maksaa palkkaa ja saa oikein kuraa niskaansa, jos tätä asiaa tuo julkisuuteen ja puolustaa palkan maksamista työstä.

Käyttäjän Keijo Lindgren kuva
Keijo Lindgren

Suomalaisten ongelma on ettemme keksi itsellemme työtä näillä palkoilla ja hallitusta tarvitaan elämiseen tarvittavan lainarahan hankkimiseen.
Kekkosen aikana valtio perusti suuryrityksiä koska maasta puuttui pääomia.
Nyt on rahaa pankissa halvalla mutta ideat puuttuvat.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Siis Suomeen vaan on päätetty synnyttää työssäkäyvien köyhälistö mikä elää köyhyysrajalla näennäisellä palkalla ja sossusta anomalla elämisen välttämättömät varat. Tuo kaiketi sen takia, että työttömien toimettomana pitäminen maksaa liikaa mutta pakkotyöllistäminen liki tuottamattomaan työhön ei kuitenkaan ole liian kallista.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Tällaisen paarialuokan syntyminen pitäisi estää. Se kylläkin on totta jo monilla matalapalkka-aloilla. Jos palkkaus ei riitä kohtuullisen elämään ja sitä paikkaamaan tarvitaan lisäksi sosiaalitukea, kuten asumis- ja toimeentulotukea, niin tämä työ ei ole palkansaajalle kannattavaa. Se ei ole kannattavaa myöskään verottajalle, koska verotuloa palkasta tulee vähemmän kuin mitä hän saa tulonsiirtoina.

Jotenkin työttömille pitäisi kaiken työn sopia ja kelvata millä palkalla ja työehtoilla hyvänsä ja nyt jopa kokonaan ilman palkkaa ja työehtoja. Ne työssäkäyvät joille se sopii voisivat näyttää omakohtaista esimerkkiä ja ruveta tekemään sitä nykyistä työtään ilman palkkaa, työehtoja, lomia, sairauslomakorvauksia, eläkettä ja niin edelleen.

Se on taivahan tosi, että ilmaistyövoimalla heikennetään palkkatyön asemaa ja poljetaan palkkoja. Jos kaikki ilmaistyö päätettäisiin kieltää, saisimme tilalle kymmeniä tuhansia oikeita palkkatöitä ja työttömät saisivat työtä eivät siis pelkkää tekemistä sosiaalitukeaan "vastaan".

Käyttäjän JyrkiSaari kuva
Jyrki Saari

Työllistymissuunnitelmiin tulisi kirjata *kohtuullistaminen, koska sitä tehtäessä olisi heti otettava huomioon sen koko sisältö, osapuolten asema ja sen jälkeen vallitsevat olosuhteet sekä muut seikat, niin ettei Euroopan peruskirjan mukaisia oikeuksia loukattaisi.

*Kohtuullistaminen: EU sosiaalisen peruskirjan (asetus 80/2002) oikeudet syrjäyttävät sen kanssa ristiriidassa olevat sopimusehdot riippumatta niiden asemasta kansallisessa säädöshierarkiassa. Työllistämistoimenpiteissä on työllistettävälle taattava Euroopan maiden vastavuoroisesti hyväksyttävän työssäoppimisen näyttöoikeuden toteutuminen.

Käyttäjän mrantaiso kuva
Marko Rantaiso

Suomi ei ole sosiaali- ja työllisyyspolitiikassa EU:n mallioppilas. On tullut noottia mm. perusturvan liian alhaisesta tasosta ja nyt on ilmiselviä ristiriitoja Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja allekirjoittamiemme kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa.

Suomi on kopioinut ns. Tanskan mallista vain kepin ja säästää jatkotoimenpiteissä. Eli tämä on pakko- ja säästömalli - ei Tanskan malli.

Käyttäjän pii3719 kuva
Pertti Ikonen

Tanskan mallihan Tanskassa toimii hyvin kun maa on ainoastaan Uudenmaan kokoinen ja siellä työtön voi aloittaa uuden työsuhteen esim. työmatkojen suhteen kivuttomasti ihan missä kolkassa Tanskaa tahansa. Toista on täällä Suomessa kun työttömälle esim. pakkoannetaan (riippuen uudesta lainsäädännöstä) palkaton pakkotyöpaikka esim. mahdottomien työmatkojen päähän. Eli Tanskan työllistämismalli muuttuu täällä suomalaiseksi keppimalliksi Suomen olosuhteisiin suhteutettuna.

Toimituksen poiminnat